Lapin Kilpirauhasyhdistyksen KERRO JA KUUNTELE -projektin tarkoitus on Lapin kilpirauhaspotilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen asiantuntijatiedon, vertaistoiminnan ja kokemustiedon avulla. Projektin tavoitteena on, että Lapin ihmisten tietoisuus kilpirauhassairauksista ja niiden oireista ja hoidosta lisääntyy.

Kilppariblogi on yksi uusi väylä tähän tiedon välittämiseen. Kilppariblogiin toivotaan kirjoituksia yhdistyksen jäseniltä, vertaisryhmien vetäjiltä, vapaaehtoisilta, hallituksen jäseniltä ja puheenjohtajalta, yhteistyökumppaneilta ja terveydenhuollon ammattilaisilta – kaikilta niiltä tahoilta, jotka asian kanssa ovat tekemisissä – tavalla tai toisella.

Kerro sinä – me kuuntelemme (luemme). Tehdään yhdessä tästä Kilppariblogista vapaamuotoinen tiedon väylä, sellainen jonka päivityksiä on mielenkiintoista tulla lukemaan ja tekemään.

Lähetä omalla nimelläsi allekirjoitettu, tekstisi sähköpostilla osoittella satu.saari(at)lapinkilpi.com, otsikolla ”Kilppariblogi”.

---------------------------------------

 

29.11.2018 Vuodenvaihdetta odotellessa…

 

Syksyn Kuntakierros on nyt käyty ja tapasin kierroksen aikana monia teistä. Kuntakierroksella ”Innostu vertaistukitoiminnasta ja tule mukaan!” iltoihin osallistui lähes 100 kilpirauhassairasta ympäri Lappia. Kierroksen yhteydessä vierailimme myös paikallisissa terveyskeskuksissa ja apteekeissa viemässä tietoa ja esitteitä. Tietoa sairauksista on nyt siis jaossa monessa paikassa.

KERRO JA KUUNTELE -projektin projektikoordinaattorina tämä mittava kierros oli myös minulle hyvin tärkeä matka – opin kierroksella paljon uutta näistä niin monioireisista kilpirauhassairauksista ja tapasin ihania ihmisiä, jotka kertoivat minulle sairaustarinansa. Ymmärrän nyt paljon paremmin näitä kilpirauhassairauksia! Uusi vertaistukiryhmä saatiin perustettua kuitenkin vain Kolariin. Ongelmana on vertaistukiryhmän ohjaajien saaminen kuntiin - tähän meidän täytyy panostaa lähitulevaisuudessa – olenkin ajatellut käynnistää alkuvuodesta vertaistukiohjaajien rekrytointikampanjan Lapissa.

Keräsimme illoista palautetta ja niissä pidettiin hyvänä sitä, että tilaisuuksia järjestettiin kaikkiin kuntiin ja työtä, mitä teemme, pidettiin tärkeänä ja arvokkaana. Vertaistuen järjestämistä eri kuntiin toivottiin edelleen ja myös lääkäriluentoja. Pyrimme huomioimaan näitä toivomuksia, kunhan ensi vuoden rahoituspäätös STEA:lta saadaan ja toimintaa päästään suunnittelemaan ja toteuttamaan.

Syksyn aikana saimme myös uuden vapaaehtoisen toimimaan Facebookissa ylläpitäjänä Lapin Kilpirauhasyhdistyksen virtuaalisessa vertaistukiryhmässä. Ryhmää markkinoitiin sähköpostilla ja kahden vuorokauden sisällä ryhmään saatiin yli 50 jäsentä.  Vertaistuelle on siis tarvetta, myöskin virtuaalisesti. Facebookin virtuaaliryhmä ei silti poista tarvetta kohdata vertaisiaan kasvotusten, joten ryhmien paikallinen kokoontuminen on todella tärkeää ja niiden toimintaa pyritään lisäämään myös ensi vuonna.

Jotta saisimme rekrytoitua vertaistukiryhmien ohjaajia ja jotta jo toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset ryhmien ohjaajat jaksaisivat toimia ohjaajina järjestämme myös heille virkistystä. Keväälle on suunnitelmissa ohjaajien virkistyspäivä. Tarjoamme ohjaajillemme myös työnohjausta ja ideapäiviä.

Meneillään oleva vapaaehtoistyön viikko 26. – 30.11. on herättänyt minut ajattelemaan myös vapaaehtoistyön merkitystä ylipäätään. On hienoa, että ihmiset jaksavat tehdä pyyteettömästi töitä toistensa eteen! Kiitos kaikille Lapin Kilpirauhasyhdistyksen vapaaehtoisille – panoksenne on äärimmäisen tärkeää ja teette hyvää työtä!!!

Lapin Kilpirauhasyhdistyksellä on muuten monenlaista vapaaehtoistyötä, meillä voi esimerkiksi tulla mukaan vertaistukiryhmien illan järjestelyyn, voi järjestää iltaan jotain erityisohjelmaa, jonkin teeman. Voi osallistua erilaisissa tapahtumissa esittelytyöhön, voi kirjoittaa tätä ”Kilppariblogia”, voi valmistaa tuotteita myyjäisiin, voi osallistua kokemusasiantuntijan markkinointiin ja viestintätehtäviin tai voi askarrella kampanjaperhosia, tukeakseen kilpirauhassairaiden kampanjointia ”Paremman hoidon puolesta”! Jokaiselle löytyy jotain – jos heräsit ajattelemaan asiaa, ota reilusti yhteyttä, niin katsotaan, mikä voisi olla sinun juttusi!

Lapin Kilpirauhasyhdistys on toiminut pian 15 vuotta alueellisena potilasjärjestönä, aktiivisten vapaaehtoisten voimin! Huikeaa!! Haluamme kiittää ja palkita meidän pitkäaikaisia vapaaehtoisia ja järjestämme helmikuussa Juhlaseminaarin. Seminaarin yhteydessä julkistamme myös Lapin Kilpirauhasyhdistyksen historiikin. Nämä seminaarin järjestelytyöt ovat jo täydessä käynnissä ja tätä tapahtumaa on tarkoitus päästä seuraamaan myös kuntien Virtu pisteiltä. Tiedotamme tilaisuudesta vuoden ensimmäisessä KILPI-lehdessä.

Keväälle on suunnitteilla myös paljon muuta, kuten esimerkiksi se, että saamme Lappiin tälle keväälle peräti kaksi Avo-etä kurssia, Suomen Kilpirauhasliiton järjestämänä!! Toinen kursseista on ajateltu pidettäväksi Levillä ja toinen Kemissä. Kerromme myös näistä pian lisää, kunhan loputkin yksityiskohdat varmistuvat.

Yhteistyötä ollaan virittelemässä mm. Lapin Sydänpiirin kanssa ja ajatuksena on tulevana vuonna panostaa yhteistuumin esimerkiksi liikunnallisten – työikäisten vertaistukiryhmien aikaansaamiseksi ja erilaisten yhteisten seminaarien järjestämisen merkeissä.

Vuodenvaihdetta odotellessa on suunnitelmissa vielä lääkäriluento, sitä valmistelen täällä parhaillaan ja tarkoitus on, että myös tätä luentoa pääsisi seuraamaan noilta kuntien Virtu pisteiltä.

Vuodenvaihdetta odotellessa hyppään vielä junaan ja puksutan ”isolle kirkolle” tutustumaan Suomen Kilpirauhasliiton toimintaan, toimistoon ja toimiston väkeen. Mukanani vein Helsinkiin kymmeniä ”Kunpa siivet kantaisivat” -kamppanjaperhosia, joita olemme täällä Lapissa askarrelleet eri tapahtumissa.

Joulun läheisyys alkaa olla käsin kosketeltava ja tänään täällä Järjestötalolla raikaa joululaulut, koska Moninetin väki on järjestänyt yleiset Pikkujoulut – taidanpa minäkin suunnistaa sinne maistelemaan glögiä ja pipareita, KERRO JA KUUNTELE -projektin Ohjausryhmän kokouksen alkua odotellessa…

 

Oikein rauhaisaa joulunalus aikaa teille kaikille ja ollaanpa kuulolla!

Satu

 

---------------------------------------

kuva

15.10.2018 Historiikkia ja paljon muuta touhua yhdistyksellä

Minulle tarjoutui tilaisuus tutustua Lapin Kilpirauhasyhdistyksen toimintaan työntekijän roolissa. Olin joskus aiemmin kuullut tästä yhdistyksestä mutta en tiennyt heidän toiminnastaan oikeastaan mitään. Yhdistyksen nimen kuuleminen ei herättänyt minkäänlaisia mielleyhtymiä paitsi, että ajattelin sen olevan pieni toiminnaltaan.

Yhdistys täyttäisi kunnioittavat 15 vuotta ensi vuoden puolella, joten yhdistyksen projektikoordinaattori oli ajatellut, että historiikki yhdistyksestä olisi julkaisemisen arvoinen yhdistyksen täyttäessä vuosia ensi vuoden alussa. Minun pääasialliseksi tehtäväksi oli ajateltu, että kokoaisin valmiiksi tietoa yhdistyksen merkittävistä tapahtumista esimerkiksi milloin vertaistukitoiminta on aloitettu, minkälaista virkistystä on ollut jäsenille ja minkälaisiin tapahtumiin on osallistuttu. Muistiinpanojeni pohjalta projektikoordinaattorin olisi helpompaa ja nopeampaa kirjoittaa historiikki. Lähdemateriaalini koostui kokousten pöytäkirjoista ja yhdistyksen toimintakertomuksista. Lisäksi kävin läpi lähes kaikki julkaistut Kilpi-lehdet katsoakseni löytyisikö lehden tapahtumakalenterista tai muista artikkeleista materiaalia historiikkia varten. Muutamaa lehden numeroa en voinut käydä läpi painettuina versioina, koska niitä ei ollut saatavilla. Kaikista pöytäkirjoissa mainituista seikoista ei ollut myöhemmin mainintaa, että onko asia toteutunut kuten oli suunniteltu, joten niitä asioita ei tietenkään voinut laittaa historiikkiin. Materiaalia kertyi hyvin historiikkia varten, johon tulee vielä lisäksi kuvia ja yhdistyksen jäsenten haastatteluita.

Yhdistys on saanut STEA:lta avustusta KERRO JA KUUNTELE-projektia varten, jonka tarkoituksena on muun muassa saada ihmiset innostumaan vertaistukitoiminnasta ympäri Lappia. Tämä kuntakierros käsittää 21 kuntaa Lapissa. Sain mahdollisuuden lähteä mukaan Posion reissulle projektikoordinaattori Satu Saaren, Lapin Sydänpiirin toiminnanjohtajan Marjo Laukkasen ja Lapin Kilpirauhasyhdistyksen tapahtumaemännän Anneli Yliportimon kanssa. Lapin Kilpirauhasyhdistyksen projektikoordinaattori ja Lapin Sydänpiirin toiminnanjohtaja olivat ajatelleet, että nämä kaksi järjestöä tekisivät yhteistyötä järjestämällä yhteisiä vertaistukitapahtumia. Monesti on nimittäin niin, että jos on yksi sairaus, voi olla jokin toinenkin ja tästä johtuen kuulua useampaan yhdistykseen, joka liittyy näihin sairauksiin. Oli mielenkiintoista kuunnella molempien yhdistysten luennot toiminnastaan. Toinen tunti tapahtumasta oli jätetty keskustelua varten ja paikalle saapuneiden kanssa keskustelua riittikin koko loppuajaksi, mitä tapahtumalle oli varattu.

Minulla oli lisäksi muitakin avustavia työtehtäviä esimerkiksi tietosuojaprosessikaavion tekeminen, mikä kertoo miten käsitellään ja ketkä yhdistyksessä käsittelevät henkilötietoja, minkälaisia henkilötietorekistereitä syntyy jne. Yhdistykset ovat velvoitteisia tekemään tällaisen prosessikuvauksen tämän vuoden alussa voimaan tulleen lakipykälän mukaan.

Työskentely yhdistyksessä oli antoisaa, rentoa ja hyvin itsenäistä. Minulla oli vain yksi työkaveri, joka oli samalla esimieheni. Kyseinen työkaveri oli minulle ennestään tuttu siinä mielessä, että olimme työskennelleet aiemmin saman työnantajan palveluksessa, tosin eri yksiköissä mutta olimme kuitenkin olleet välillä tekemisissä työasioiden vuoksi. Tutustuin myös joihinkin yhdistyksen hallituksen jäseniin, jotka kävivät välillä toimistossa yhdistyksen asioiden takia.

Arvostan hyvin paljon ihmisiä, jotka työskentelevät yhdistyksissä vapaaehtoisina. Hienoa, että on tällaisia ihmisiä, jotka kokevat tällaisen työn omakseen. Itselläni ei tällaisesta vapaaehtoisena työskentelystä ole kokemusta kuin vain parin tapahtuman verran. Tällä hetkellä en koe, että minulla on resursseja vapaaehtoistyöskentelyyn mutta en pidä mahdottomana ajatuksena, että joskus tulevaisuudessa tekisinkin vapaaehtoistyötä aktiivisemmin.

Itselläni on kilpirauhasen vajaatoiminta, ja nyt kun olen tässä yhdistyksessä työskennellyt, tutustunut yhdistyksen historiaan, että mitä kaikkea toimintaa on ollut, ja lukenut vanhemmista ja uudemmista KILPI-lehdistä mielenkiintoisia artikkeleita, innostuin liittymään jäseneksi. Yhdistys tekee arvokasta työtä levittäen tietoutta kilpirauhassairauksista ja antamalla vertaistukea jäsenilleen, joten toivottavasti jatkossa järjestetään mielenkiintoisia tapahtumia, joihin voisi osallistua ja saada virkistäytymistä arkeen sekä esimerkiksi lääkäriluennoilta saada lisätietoa kilpirauhasairaudestaan.

Soile Määttä

---------------------------------------

10.8.2018 Viestin viejänä....  

 

Aurinko paistaa kauniisti elokuun 10 päivänä Rovaniemellä. On ollut upea kesä ilmojen suhteen (meille Lappilaisille, ehkä hieman liiankin kuuma😊). Nyt kuitenkin ollaan menossa jo kohti syksyä ja illat ovat pimenneet. Lomat on lusittu, vihdat tehty ja työt aloitettu – tarmoa puhkuen.

Ensi maanantaina 13.8.2018 starttaa ”Innostu vertaistukitoiminnasta ja tule mukaan!”  Lapin Kilpirauhasyhdistyksen ja KERRO JA KUUNTELE-projektin kuntakierros 2018.

Kovasti on töitä tehty kierroksen järjestämisen eteen ja toivon, että Valtuustosalit täyttyvät kunnissa innostuneista kuulioista. Alun perin ajatus oli pitää jäseniltoja, mutta koska projektisuunnitelmassa yhtenä tavoitteena on, että tietoa kilpirauhassairauksista välitetään Lapin väestölle, niin päätimme, että pidämme infoillat avoimin ovin.

Lapissa on Fimean ja Kelan keräämän kilpirauhaslääkkeiden käyttäjätilaston mukaan yli 10 000 kilpirauhaslääkkeen käyttäjää. Näistä jäseniämme murto-osa, n. 600 henkilöä. Jos tuo määrä jaettaisiin kaikkien Lapin kuntien kesken, se tekisi noin 500 henkeä/kunta ja kuinka moni vielä lisäksi sairastaa tietämättään – ilman diagnoosia ja hoitoa? Meillä on siis töitä tehtävänämme, jotta tieto kilpirauhassairauksista ja niiden oireista saavuttaisi myös ne henkilöt, jotka tuskailevat outojen oireidensa kanssa, osaamatta yhdistää asiaa kilpirauhaseen.

Projektin tavoitteisiin on kirjattu myös se, että saisimme perustettua vertaistuki ryhmiä kaikkialle Lappiin. Olisipa hienoa, jos joka kunnasta löytyisi joku innokas, joka lähtisi ohjaamaan ryhmää – kutsumaan toiset koolle keskustelemaan kilpirauhasasioista kaffekupposen ääreen. Sairastuneelle, olipa mikä sairaus tahansa, on tärkeää, että hän tietää, ettei ole yksin sairautensa kanssa – että on muitakin, jotka pähkäävät samojen oireiden ja hoitojen ja kokemusten kanssa. Vertaisensa kanssa jaettu huoli on vain puoli huolta ja niin hartioita painava taakka kevenee.

Kuntakierroksella on tarkoitus vierailla myös paikallisissa terveyskeskuksissa ja apteekeissa, viemässä tietoa siitä, mistä tietoa löytyy ja toiveena verkostoitua terveydenhuollossa niiden henkilöiden kanssa, joiden vastuualueeseen perusterveydenhoidossa ja lääkityksessä kuuluu kilpirauhaspotilaiden hoito ja lääkitys. Jatkoa ajatellen viestit ja tieto kohdentuisivat juuri oikeaan osoitteeseen ja sitä kautta kilpirauhaspotilaiden hyväksi.

Täällä Kilpirauhasyhdistyksen toimistolla Järjestötalossa, Rovaniemellä on kopiokone laulanut viime päivät ja kuntakierroksella jakoon menevää materiaalia on pakattu lähtövalmiiksi. Media on julkaissut ”puffijuttuja” ja illan esitys on tehty. Omenat, joita olin ajatellut tarjota infoiltoina, ovat vielä kaupassa, mutta muutoin alkaa olla valmista.

Satu

Minun tehtävänäni on kuntakierroksella toimia
viestin viejänä–toivon,
että tavoitan vastaanottajat! 

Minä KERROn – ja KUUNTELE sinä
ja sitten vaihdetaan!

Tervetuloa –
tapaamisiin infoilloissa!

Satu 😊
Satu Saari
projektikoordinaattori
KERRO JA KUUNTELE -projekti

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-------------------------------------------

Hyvinvointia luonnosta – iltapäivä Särkitunturilla 7.6.2018

kilppariblogiin

Lappilaisille luonto on aina ollut vahva osa ihmisten arkea, se on ollut ruoka-aitta, josta on saatu lihaa, kalaa ja marjoja talven varalle. Mettään menemisellä on tällä perällä ollut yleensä jokin tarkoitus tai tehtävä. Luonnosta nauttiminen on ollut sivuosassa, ”tyhjän” kävelylle on lähinnä naureskeltu. Toisaalta talvivarastojen kartuttamisen lomassa on kuitenkin pidetty myös taukoja, tehty tulet ja keitetty kahvit.

Nykyään luonnon hyvinvointivaikutuksista keskustellaan paljon esimerkiksi tieteen maailmassa. Tutkimuksissa on havaittu, että jo noin 15-20 minuuttia luonnossa laskee verenpainetta. Luonnossa liikkumisen on todettu vähentävän myös stressihormoni kortisolin määrää syljessä. Luonto altistaa meidät myös erilaisille mikrobeille, jotka omalta osaltaan edistävät esimerkiksi suoliston terveyttä ja kehittävät luontaista vastustuskykyä.

Tulevana eräoppaana haluan tarjota asiakkailleni kiireettömiä elämyksiä, jotka rentouttavat sekä kehoa että mieltä. Näillä eväillä suunnittelin hyvinvointi-iltapäivän Lapin kilpirauhasyhdistyksen, Muonion sydänyhdistyksen ja Länsi-Lapin diabetesyhdistyksen jäsenille. Retkikohteeksi valikoitui Särkivaaran laavu Särkitunturilla.

Halusin retkellä tarjota osallistujille monipuolista ohjelmaa. Sauvat vauhdittivat matkaamme ylös kohti Särkivaaran laavua. Sauvakävely oli lajina monelle jo ennestään tuttu ja nouseva maasto tarjosi hyvät mahdollisuudet treenata oikeaa tekniikkaa. Tutkimusten mukaan sauvakävely lisää hapenottokykyä, rangan liikkuvuutta ja sydämen sykettä.

Matkalla tutustuimme myös erilaisiin metsästä löytyviin luonnonyrtteihin ja niiden käyttötarkoituksiin. Monikaan ei ehkä tiedä, että mustikan lehdet sopivat salaattiin tai yrttijuomiin, tai että poimulehti tukee erityisesti naisten hormonitoimintaa. Suoraan luonnosta kerättävät kasvit tarjoavat meille monenlaisia makuelämyksiä jo ennen varsinaisen marjastuskauden alkua. Ne sisältävät monin verroin enemmän vitamiineja ja hivenaineita kuin kaupan vihannekset. Tärkeintä on kerätä vain niitä kasveja, jotka tunnistaa varmasti. Epävarmat tapaukset on syytä jättää metsään!

Toivottavasti retkelle osallistuneet lähtivät takaisin kotiin virkistyneinä ja tietoisina siitä, miten luonto saa meidät rauhoittumaan ja olemaan läsnä hetkessä. Joskus on hyvä avata hetkeksi silmät, korvat, nenä ja suu luonnon tarjoamille elämyksille. Niistä voi nauttia yksin tai vaikka oman yhdistyksen järjestämillä retkillä yhdessä muiden kanssa. 

Kiitokset Lapin kilpirauhasyhdistykselle ideasta ja mahdollisuudesta toteuttaa osa erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoa yhteistyössä teidän kanssa!

Antoisia luontohetkiä kaikille!

Taika Kopra
Eräopasopiskelija,
Ammattiopisto Lappia, Muonio

---------------------------------------

19.4.2018 Kuka tietää lääkityksesi?

Tämän otsikon alla Lapissa kampanjoitiin Lääkehoidon teemapäivänä kevättalvella 2017. Koska asia on edelleen ajankohtainen ja lähellä sydäntäni, jatkan aiheesta mielelläni tänäkin vuonna.

Otsikon kysymykseen tuntuisi olevan useita vastausvaihtoehtoja. Oma lääkärisi tietää varmasti lääkityksesi, siellähän se näkyy koneella. Terveyskeskuksen tai kotisairaanhoidon tuttu hoitaja, hehän kyllä tietävät mitä lääkkeitä käytät. Apteekissakin varmasti tiedetään lääkkeesi, sieltä samastahan ne lääkkeet tulee aina haettua. Mutta niin kummalliselta kuin se tuntuukin, mikään edellä mainituista vastauksista ei ole oikea. Oikea vastaus on, että vain sinä itse tiedät lääkityksesi. Tai jos läheisesi osallistuu lääkehoitoon, hän tietää sen myös. Miksi näin on?

On monia syitä siihen, että lääkityksesi ei kokonaisuudessaan ole lääkärin, hoitajan tai apteekin henkilökunnan tiedossa. Yksi tärkeimmistä on useat eri potilastietojärjestelmät. Järjestelmät ovat erilaisia terveyskeskuksessa, sairaalassa tai yksityisellä lääkäriasemalla. Niiden tietoja ei myöskään voi jakaa eri toimijoille. Ja vaikka reseptit ovat nykyään sähköisiä, ja ne löytyvät reseptikeskuksesta tai Omakannasta, sieltä on vaikea selvittää mitkä näkyvistä resepteistä ovat todella käytössä. Reseptikeskuksessa ei myöskään näy tietoa käytössä olevista itsehoitolääkkeistä, luontaistuotteista tai ravintolisistä.  

On tilanteita jolloin lääkkeitä ei käytetä niin kuin lääkäri on ne määrännyt. Lääke voi olla kallis, sillä on hankalalta tuntuvia haittoja tai se ei tunnu tarpeelliselta. Tällöin lääkettä ei välttämättä käytetä lainkaan tai sitä käytetään vähemmän kuin on määrätty. Nämä syyt ovat erittäin tavallisia ja ymmärrettäviäkin. On kuitenkin tärkeää saattaa nämä poikkeukset lääkärin tietoon, sillä hän yrittää arvioida lääkehoidon vaikutuksia sillä tiedolla, mitä hänellä on käytettävissään. Jos lääkkeen määrääjä ei tiedä miten lääkkeitä käytetään, hän ei voi seurata hoidon tehoa eikä tehdä oikeita ratkaisuja hoidon jatkamisen suhteen. Pahimmassa tapauksessa hän luulee, että aiemmin määrätty hoito ei auta, ja muuttaa tai lisää lääkitystä aivan turhaan.

Niin kauan kuin potilastietojärjestelmiä ei saada toimimaan siten, että tieto välittyisi eri järjestelmien kesken, on meillä lääkkeiden käyttäjillä itsellämme tärkeä rooli lääkitystietomme hallinnassa. Onneksi siihen on olemassa hyvin yksinkertainen keino: lääkityslista. Me kaikki voimme itse tai yhdessä läheistemme tai terveydenhuollon henkilöstön kanssa pitää yllä ajantasaista lääkityslistaa. Lista voi olla paperinen valmis lomake, tai sen voi kirjata vaikka ruutupaperille. Internetissä ja älypuhelinsovelluksina on erilaisia listoja, joita voi ylläpitää sähköisesti ja tulostaa tarvittaessa paperiversioksi. Tärkeintä on, että listalla on kaikki resepti- ja itsehoitolääkkeet, vitamiinit ja ravintolisät lueteltuna juuri niillä nimillä ja annoksilla mitä on käytössä. Ja että listaa päivitetään. Jos jokin lääke lopetetaan tai uusi aloitetaan, pitäisi se heti kirjata lääkityslistalle. Lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että lista on helposti saatavilla ja löydettävissä esim. hätätilanteessa, jotta ambulanssin ja päivystyksen henkilökunta tietää mitä lääkkeitä käytät, jos itse et pysty sitä kertomaan.

Ajantasaisen lääkityslistan kanssa on helppo mennä lääkärin vastaanotolle. Voi tuntua hankalalta ottaa puheeksi lääkärin kanssa se, että lääkkeitä ei välttämättä käytäkään kuten lääkäri luulee. Kirjoitetun listan kanssa asiasta on helpompi jutella ja tilanteeseen voidaan etsiä ratkaisu. Lääkäri voi yrittää löytää edullisemman valmisteen tai miettiä, miten toimitaan mahdollisten lääkehaittojen kanssa. Listan kanssa voi myös mennä apteekkiin ja varmistaa, että käytössä olevat itsehoitolääkkeet, vitamiinit ja ravintolisät varmasti sopivat yhteen reseptilääkkeiden kanssa.  Apteekkien farmaseutit ja proviisorit osaavat neuvoa myös oikeiden valmisteiden valinnassa.

Lääkitysongelmien kanssa ei tarvitse painia yksin. Terveydenhuollon eri ammattilaiset sairaaloissa, terveysasemilla ja apteekeissa ovat juuri sitä varten, että asioita mietitään yhdessä. Kaikkien yhteisenä tavoitteena on turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito.

Maija Pirttijärvi
farmaseutti
Lääkehoidon asiantuntijapalvelut

--------------------------------

27.3.2018 Lapin Kilpirauhasyhdistykselle projektikoordinaattoriksi

Satu ja Airi

Järjestömessut Lapin AMK, Jokiväylä, 20.3.2018 esittelytyössä
Satu ja Lapin Kilpirauhasyhdistyksen varapuheenjohtaja Airi Rautiainen.

Rovaniemi paistattelee upeassa kevät auringossa, kun kertaan täällä mielessäni kulunutta viikkoa ja suunnittelen uuden alkua. Viime viikolla aloitin uuden työni täällä Lapin Kilpirauhasyhdistyksellä KERRO JA KUUNTELE -projektin projektikoordinaattorina, Riitta Palovuoren siirryttyä toisiin tehtäviin.

Muutos työelämässäni tapahtui varsin ripeästi - viikko sitten työskentelin vielä Lapin sairaanhoitopiirillä, kehittämisyksikössä, projektisihteerinä. Työni sairaanhoitopiirillä tarjosi minulle oivan mahdollisuuden tutustua eri potilasjärjestöjen toimintaan ja vapaaehtoisten tärkeään työhön.

KERRO JA KUUNTELE -projektin tarkoituksena on Lapin kilpirauhaspotilaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen asiantutijatiedon, vertaistoiminnan ja kokemustiedon avulla. Terveydenhuollon tukipalveluissa työskennellessäni olen oppinut ymmärtämään ja arvostamaan asiantuntijatiedon merkityksen ja tärkeyden, sen, että meillä on aina käytössämme uusin tietotaito, jotta voimme auttaa sairastuneita ja heidän läheisiään parhaalla mahdollisella tavalla.

Muistisairaan äitini avustajana ja lähi-ihmisenä ymmärrän todella hyvin vertaistuen merkityksen. Arvostan kovasti sitä työtä, mitä yhdistysten vapaaehtoiset tekevät erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa, omalla ajallaan – kertomalla toiminnasta ja olemalla vertaistukena tarvitseville.

Maanantai kului Kilpirauhasyhdistyksen toimistolla perusasioiden äärellä. Sähköpostiosoitteen käyttöönottoa, yhdistyksen internet sivujen (www.lapinkilpi.com) yhteystietojen päivitystä, sekä tämän viikon aikana toteutettavien tapahtumien organisoimisessa. Tiistaina päästiinkin sitten jo ”tositoimiin” eli olimme Kilpirauhasyhdistyksen varapuheenjohtaja Airi Rautiaisen kanssa esittelemässä yhdistyksen toimintaa ja KERRO JA KUUNTELE -projektia Lapin ammattikorkeakoululla, Jokiväylässä, Järjestömessuilla.

Keskiviikon ja torstain aikana tutustuin Kilpirauhasliiton (www.kilpirauhasliitto.fi) internet sivuihin, luin paljon erilaista materiaalia, sekä virittelin yhteistyökuvioita Järjestötalossa toimivien eri tahojen kanssa. Valmistelin yhdistyksen rahastonhoitaja Aino Poikelan kanssa tulevaa yhdistyksen sääntömääräistä kevätkokousta ja päivitin sähköisen kalenterini ajan tasalle kaikista niistä monista, monista, tapahtumista ja aikatauluista, joita kevään aikana on määrä toteuttaa ja joissa tulee olla paikalla. Sain tunnukset Lappilaiset – sivustoon (www.lappilaiset.fi) jossa on myös Lapin Kilpirauhasyhdistyksen osio ja pääsin päivittämään niiden sisältämää tietoa.

Torstaina 22.3.2018 vietettiin myös valtakunnallista Lääkehoidon päivää (www.laakehoidonpaiva.fi) ja Lapin Kilpirauhasyhdistys järjesti päivän yhteyteen yleisöluennon. Farmaseutti Maija Pirttijärvi oli luennoimassa ”Iäkkäiden lääkehoidosta ja siihen liittyvistä erityispiirteistä sekä kilpirauhaslääkkeiden yhteensopivuudesta muiden lääkkeiden kanssa”.

Perjantaina lähestyin sähköpostiviestillä Suomen Kilpirauhasliittoa ja tiedottaakseni sinne KERRO JA KUUNTELE -projektin henkilömuutoksista.

Perjantaina pääsin myös tutustumaan tähän Järjestötaloon (www.jarjestotalo.fi) osallistumalla sen talotoimikunnan kokoukseen. Lauantaina 24.2.2018 klo 12-16 oli vielä Lapin Kilpirauhasyhdistyksen hallituksen kokous ja sääntömääräinen kevätkokous. Varsin vilkkaasti hurahti siis viime viikko, uusien ja mielenkiintoisten asioiden äärellä, uudessa osoitteessa ja uusien ihmisten ympäröimänä.

Uusi viikko ja uusia ajatuksia ja uusi ”Kilppariblogi”.

Vuorovaikutus - keskustelu, mielipiteet, kokemus, yhteistyö, vertaistuki / tiedottaminen ja viestintä. Siinä ne ajatukset, jotka siivittivät tähän ajatukseen Kilppariblogista. Ajatuksessani Kilppariblogiin kirjoittaisivat vuorollaan vertaisryhmien vetäjät, vapaaehtoiset, hallituksen jäsenet ja puheenjohtaja, yhteistyökumppanit ja terveydenhuollon ammattilaiset.

Tehdään yhdessä Lapin Kilpirauhasyhdistyksen uudet Internet sivut palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla erityisesti teitä yhdistyksemme jäsenet läheisineen, mutta myös kaikkia niitä, jotka hakevat tietoa kilpirauhassairauksista, niiden oireista ja tarjolla olevasta hoidosta Lapissa.

Kerrotaan ja kuunnellaan – Tule mukaan toimintaan!

Satu Saari
Projektikoordinaattori
satu.saari(at)lapinkilpi.com
p. 040 137 1881
KERRO JA KUUNTELE
Lapin Kilpirauhasyhdistys ry
Kansankatu 8, 2 krs. 96100 Rovaniemi
www.lapinkilpi.com