Lapin Kilpirauhasyhdistys ry ja KERRO JA KUUNTELE -projekti keräävät kyselyn avulla tietoa siitä, miten
hyvin Lapissa tiedetään kilpirauhassairauksista. Testaa tietosi ja vastaa alla oleviin kysymyksiin!

https://link.webropolsurveys.com/S/68AC2FD183AB1567

(oikeat vastaukset löydät kotisivuiltamme)

 

netti Kilpirauhasen ja aivolisäkkeen kuva

 

Mikä on kilpirauhanen?

Kilpirauhanen on noin 25 grammaa painava, perhosen muotoinen rauhanen, joka sijaitsee kaulalla kurkunpään alapuolella. Se valmistaa, varastoi ja vapauttaa verenkiertoon kilpirauhashormoneja, jotka säätelevät koko elimistön aineenvaihduntaa ja elintoimintoja. Kilpirauhanen vaikuttaa aivojen toimintaa, kasvuun, yleiseen vireystasoon, sydämen sykkeeseen, lämmön tuottoon, kolesterolipitoisuuksiin, painoon, lihasvoimaan, muistiin, suolen toimintaan, hiusten hyvinvointiin ja koko elimistön toimintaan.

Kilpirauhassairauksista

Yleisimmät kilpirauhasen toimintahäiriöt ovat vajaatoiminta eli hypotyreoosi ja liikatoiminta eli hypertyreoosi. Kilpirauhasen syöpätaudit ovat melko harvinaisia, vuosittain löytyy noin 380 uutta tapausta. Kilpirauhasen kliinisesti havaituista kyhmyistä ainoastaan noin 5 % on syöpää. Myös lapsilla ja nuorilla voi esiintyä kilpirauhasen toimintahäiriöitä, vaikka ne ovatkin suhteellisen harvinaisia. Synnynnäistä vajaatoimintaa esiintyy yhdellä lapsella 3 500 syntyvää lasta kohden.

Lisätietoa kilpirauhassairauksista;

  • soittamalla neuvontanumeroon 044 7888 899. Puhelimesta kuulet tarkemmat päivystysajat. Voit lähettää kysymyksiä myös sähköpostilla neuvonta(at)kilpirauhasliitto.fi.
  • Tukipuhelin, arkitorstaisin (ei heinäkuussa) klo 18–21 numerossa 050 400 6800.

Mikä on kilpirauhanen ja mistä vajaatoiminta johtuu?          Tulosta tästä tietoa kilpirauhasen vajaatoiminnasta
 
                                                                                                    Ensitietoa kilpirauhasen vajaatoiminnasta

Kilpirauhanen sijaitsee kaulalla kurkunpään alapuolella. Se on noin 20 g painava rauhanen, jolla pienestä koostaan huolimatta on elintärkeä koko kehon toimintaan vaikuttava tehtävä. Se vaikuttaa muun muassa aineenvaihduntaan, kehon lämmönsäätelyyn, yleiseen vireystilaan ja mielialaan. Tätä tehtävää kilpirauhanen suorittaa valmistamalla, varastoimalla ja vapauttamalla verenkiertoon kilpirauhashormoneja. Tärkeimmät näistä ovat tyroksiini (T4) ja trijodityroniini (T3). Terve kilpirauhanen tuottaa näitä hormoneja suhteessa 4:1 eli noin 80 % T4-hormonia ja 20 % T3-hormonia. T4-hormoni muuntuu monissa kudoksissa, kuten maksassa, munuaisissa ja aivoissa, varsinaiseksi vaikuttavaksi T3-hormoniksi.

Yleisin syy vajaatoimintaan on kilpirauhasen autoimmuunitulehdus, jolloin elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää omia kudoksia vastaan tuhoten kilpirauhaskudosta, mikä johtaa hormonituotannon vähenemiseen. Syy voi olla myös hyvin harvoin aivolisäkeperäinen, jolloin aivolisäke ei tuota riittävästi TSH:ta aktivoidakseen kilpirauhasta tuottamaan kilpirauhashormoneja. Radiojodilla hoidetun kilpirauhasen liikatoiminnan jälkitilana kehittyy vajaatoiminta. Kilpirauhasen poistoleikkauksen jälkeen tarvitaan aina hormonikorvaushoito.

                                                                                                                  Tulosta tästä tietoa kilpirauhasen liikatoiminnasta
Kilpirauhanen on noin 25 grammaa painava rauhanen joka sijaitsee kaulalla kurkunpään alapuolella. Se tuottaa kilpirauhashormonia, joka on keskeinen elintoimintoja ylläpitävä hormoni. Liikatoiminnassa kilpirauhashormonien pitoisuus on lisääntynyt veressä ja kudoksissa.Kilpirauhasen liikatoimintaa esiintyy Suomen väestössä noin. 1 %:lla.

Kilpirauhashormonit

Kilpirauhanen erittää kilpirauhashormoneja, joista tärkeimmät ovat tyroksiini T4 ja trijodityroniini T3. T4 sisältää neljä jodiatomia ja T3 sisältää kolme jodiatomia. Kilpirauhashormonien erityksen säätely tapahtuu aivolisäkkeen kilpirauhasta säätelevän hormonin TSH (= engl. Thyroid stimulating hormone) vaikutuksesta. Liikatoiminnassa T4 ja T3 nousevat ja TSH laskee mittaamattomaksi (usein S-TSH < 0,05).

Liikatoiminnan syyt

Tavallisin kilpirauhasen liikatoiminnan syy on Basedowin eli Gravesin tauti (80%). Saksalainen lääkäri Carl von Basedow kuvasi taudin vuonna 1840, mutta irlantilainen lääkäri Robert Graves oli myös havainnut sen jo vuonna 1835. Muita syitä ovat liikatoimiva kyhmystruuma (ns. myrkkystruuma) sekä yksittäinen liikatoimiva kilpirauhaskyhmy. Myös kilpirauhastulehduksiin voi liittyä ohimenevä liikatoimintavaihe.

Joskus tietyt lääkkeet kuin amiodaroni, lithium tai jodipitoiset röntgenvarjoaineet voivat aiheuttaa hypertyreoosin. Basedowin taudissa veressä esiintyy vasta-aineita, jotka aivolisäkkeen toiminnasta riippumatta kiihdyttävät kilpirauhasen soluja erittämään tyroksiinia. Kuitenkin myös jarruttavia vastaaineita voi esiintyä samanaikaisesti.

                                                                                                 Tulosta tästä tietoa lasten ja nuorten kilpirauhassairauksista
Lasten ja nuorten kilpirauhastaudit ovat suhteellisen harvinaisia, mutta varhainen diagnoosi ja hoito ovat erittäin tärkeitä. Pitkään jatkuessaan useimmat kilpirauhassairaudet haittaavat merkittävästi lapsen kehitystä.

Synnynnäinen vajaatoiminta, hypotyreoosi

Synnynnäisen vajaatoiminnan syitä

– kilpirauhasen kehityshäiriö, kilpirauhaskudosta puuttuu tai se ei ole riittävästi kehittynyt. Tila on yleisempi tytöillä kuin pojilla.

– häiriö kilpirauhasen hormonituotannossa (10 %), kilpirauhanen voi silloin suurentua

Synnynnäisen kilpirauhasen vajaatoiminnan esiintyvyys Suomessa on n. 1:3500 vastasyntynyttä. Vajaatoimintaa esiintyy eniten Länsi-Suomessa, hormonituotannon häiriön pohjalta kehittynyttä vajaatoimintaa esiintyy eniten Etelä-Pohjanmaalla.

                                                                                                             Tulosta tästä tietoa kilpirauhasen syöpätaudeista
Kilpirauhasen kliinisesti havaituista kyhmyistä ainoastaan n. 5 % on syöpää. Sattumalta todetuissa pienissä kyhmyissä (<1 cm) syöpäriski on vielä tätäkin pienempi.

Suomessa diagnosoidaan vuosittain n. 380 kilpirauhassyöpää. Kilpirauhassyöpä on naisilla 3-4 kertaa yleisempi kuin miehillä. Syöpäriski on suurentunut nuorilla – (< 20v) ja iäkkäillä kyhmypotilailla (>60v). Miehen kyhmyn syöpäriski on hivenen suurempi kuin naisen kyhmyissä.

Oireet ja löydökset

Tavallisin kilpirauhassyövän löydös on kaulalla tunnettava kyhmy. Joskus kaulakyhmyn tunnustelussa voi tuntua kipua ja aristusta, mutta useimmiten tällainen kyhmy ei aiheuta tuntemuksia. Kaulalla todettu ja tunnustelussa havaittava kyhmy on aina tutkittava. Kilpirauhassyöpä voi aiheuttaa kaulalle imusolmukkeiden suurentumia. Kaulan rakenteisiin levinnyt syöpä voi aiheuttaa äänen käheyttä tai nielemishäiriöitä. Näillä oireilla saattaa kuitenkin olla myös muita syitä.